Pohjois-Norjan sisäjärviä on mainostettu hyvinä rautuvesinä. Seutu on 250 – 400 metriä korkeaa ylänköä. Maasto on pääosin helppokulkuista nummea ja korkeuserot ovat pienet, soita, rakkaa ja pajukkoa on vähän. Puita ylängöllä ei ole Jäämeren läheisyyden vuoksi. Alhaalla jokilaaksoissa tunturikoivu kyllä viihtyy.
Patikointia reissullemme kertyi n. 20 km. Lupien saanti käy helposti netistä Visalla maksaen. Samalla saa maksutavasta ja toimituskuluista alennusta. Ei homma silti halpaa ole, kun viikon luvasta pitää pulittaa 350 NOK, eli n. 44 euroa.
Sisäjärvien lisäksi viikon reissun suunnitelmaamme kuului merikalastusta vuonojen rannoilta. Suunnistusta varten mukana oli pari GPS laitetta ja Ifjordfjelletin kartta.

Menomatkan profiili Eastorjärveltä 390 järvelle etäisyyden funktiona

Ruokien tekoon maastossa olemme kokemuksesta laatineet menun, joka syntyy kevyistä tarvikkeista. Perusraaka-aineena on jauheliha, jota kuivataan 200 g/henkilö/ateria. Se tehdään tuoreesta paistinaudanlihasta, jonka paino putoaa viidesosaan kuivatuksessa. Kuivatuksesta on paljon ohjeita, eli siihen en tässä puutu. Jauheliha lisätään pata-aineksiin (TexMex ym.) samaan aikaan ja seoksen annetaan hautua mahdollisimman pitkään, tunti vähintään. Pusseissa mainittu 20 min. on liian lyhyt aika. Intervallikuumennus 10-15 minuutin välein osoittautui tehokkaaksi ja kaasua säästäväksi. Tärkeintähän on hautuminen, ei kiehuminen ja pohjaan palaminen. Patapusseissa on usein riisiä tai makaronipastaa. Vettähän ne kaipaavat, eli sitä lisätään tarvittaessa. Lisämausteilla kokki kruunaa ruoan maittavaksi.

Suuntana 342 järvi

Meitä oli viisi vanhaa konkaria lähdössä heinäkuun toisella viikolla Jämsästä klo 10 pohjoisimmille koskaan käydyille vesille. Koska matkaa oli 1200km, katkaisimme sen yöpymällä Saariselän mökeissä. Hintataso oli 130 euron luokkaa, eli ei paha viidelle. Teimme ruokaostokset Sodankylän ja Ivalon kaupoista. Utsjoella desinfioitiin osa kalastusvälineistä. Näin saimme viiden euron todistuksen, jota voidaan kysyä Norjan tullissa. Monelle meistä koko touhu oli kyllä pelkkää verojen keruuta.

Saavuimme iltapäivällä perille tien varressa olevalle Eastorjärvelle 242 metriä merenpinnasta. Pysäköimme autot pienen sivutien varteen. Teiden varsilla oli norjalaisia asuntoautoja, eli porukkaa maastossa oli. Suomalaisia liikkeellä oli hyvin vähän. Vaihdoimme maastoasuihin ja lähdimme patikkaan suuntana 311 järvi reilun parin kilometrin päässä. Heti alussa piti ylittää Eastorjärveen etelästä laskeva pieni joki. Normaali veden aikaan joesta pääsee yli kuivin jaloin. Alkumatka oli loivaa ylämäkeä. Mustikka, puolukka ja lakat kukkivat nummella. Ruohokanukka levittäytyi paikoin tasaisena kasvustona. Kullerot, rentukat ja lapinorvokit loistivat keltaisina kosteilla paikoilla. Kapustarinnat varoittivat poikasiaan yksitoikkoisella piipityksellä. Parissa tunnissa saavuimme perille. Lämmintä oli 15 astetta ja tuuli jonkin verran merkiksi tulevasta sateessa. Telttapaikoille maasto on erinomainen. Meillä oli jopa jääkaappi juotaville läheissä lumilaikussa. Tunturikihut ja lapintiirat kaartelivat yllämme äänekkäästi kirkuen illan kääntyessä yön puolelle.

Tuumaustauko sumuisena aamuna 390 järvellä

Aamupalan jälkeen pakkasimme tavarat ja patikoimme kolmen kilometrin päässä olevalle 390 järvelle. Matka oli helppokulkuinen, 342 järvestä lähtevä pieni joki ylitettiin kuivin jaloin. Muutaman kinkaman yli piti kiivetä. Sää oli epävakainen ja perässä lähtenyt joukko saapuikin perille sateessa. Teltat kuitenkin saatiin pystyyn ja asetuimme majoitukseen. Telttapaikasta käsin voitiin kalastaa 390 järven lisäksi 342 järvi ja päivän reissulla myös Suolojävri kolmen kilometrin päässä. Suolo muuten tarkoittaa saarta. Maisemat ympärillämme muistuttivat lähinnä kuun maisemia. Seudun kallioperä on monin paikoin rapautunut ohuiksi liuskeiksi, jotka murenivat helposti.
Iltayöstä pääsimme saaliin makuun. Marko toi raudun 390 järven kohdasta, jossa se levenee isoksi järveksi. Reilu puolikiloinen kala tuli. 390 järvessä oli siis kalaa.

Tunturisopuleita tavattiin useita

Aamulla heräsimme sumuun, joka tosin hävisi nopeasti lämpötilan noustessa 20 asteeseen. Auringon uv-säteily muuten polttaa kasvot helposti. Kokkasimme edellisen päivän kalasta hyvän kalakeiton ja jälkiruoaksi kahvit. Kiersimme läheisen 342 järven rannat, mutta kuten päivällä yleensäkin, mitään ei saatu. Teimme useita havaintoja tunturisopuleista, joita Suomen Lapissa emme ole nähneet. Lämmin sää toi hyttyset oikein kunnolla riesaksemme. Muutamat rohkenivat niistä huolimatta mennä uimaan alle kymmenasteiseen veteen. Läheisellä pikkujärvellä havaitsimme tuikkeja sään väillä sopivasti tyyntyessä. Syvyyttä lompolossa oli riittämiin. Mitä lie olleet pikkukaloja, mutta eivät ne perhoon ottaneet. Piekanapari huuteli läheisen pahtan reunalla. Tunnelma porukassa oli odottava.

390 järvessä oli kalaa. Kuvassa on järven eteläkulma, jossa leirimme oli.

Vaihteeksi tuli pilvinen päivä ja sää oli viilenemään päin. Aamupäivällä kolme meistä suunnisti Suolojärvelle, josta oli varma tieto, että kalaakin on. Alueen karttalehtien perusteella suunnistus menee helposti pieleen. Niissä kun on niukasti yksityiskohtia. Porukkakin harhaili matkalla pahimman kerran, kun kahden kilometrin matkalla menivät kilometrin sivuun. Paikka osoittautui hyväksi. Kalaa tuli, nyt jopa kunnon mitat täyttävä 800 - grammainen. Osa kaloista suolattiin fileinä. Pussissa briketeillä savustaminen meni enemmänkin hauduttamisen puolelle, kun pussiin kertyi vettä. Hyvää syötävää tuli silti.
Samaan aikaan leiriin jäänyt porukka kyllästyi tekemisen puutteeseen. Kun sää patikointiin oli viileä, lähdimme takaisin autoille ja yöksi Eastorjärven läheisyyteen. Poikkesimme iltapäivällä Ifjordin kylässä oluella. Paikka on kylän ainoa bensa-asema-kahvila-camping. Mack tuoppi maksoi 50 NOK ja kahvi 15 NOK.

Suolojärvi

Suolojärven saalista

Muun porukan palattua pakkasimme tavarat autoihin ja kävimme Ifjordissa aamupalalla. Poikkesimme Tanassa ostoksilla ja jatkoimme matkaa Vesisaareen. Oli matkailun sesonkiaika, emmekä saaneet majoitusta. Camping ei meille siinä vaiheessa kelvannut. Matkasimme vuonon etelärannalle, jossa kalastimme kohdista, joissa ranta syvenee nopeasti. Oli laskuveden aika ja rannat olivat rakkolevän peitossa. Liekö laskuvesi ollut syynä, mutta turskat ja muut meren elävät loistivat poissaolollaan. Kävimme kääntymässä viihtyisässä Kirkkoniemessä, syrjäisessä Euroopan kolkassa. Kävelykadulla oli konditoria, jossa joimme maittavat sämpyläkahvit, eikä ollut kallista. Kannattaa poiketa. Turisteja oli paljon. Silmiinpistävä yksityiskohta vuonon taajamissa oli monikansallisuus.
Majoituimme Neidenin kylän mökkeihin. Mökki viidelle maksoi 950 NOK.

Aamupalan jälkeen tulimme Näätämöstä Suomen puolelle ja ajelimme sateisessa säässä Saariselälle. Matkalla poikkesimme Kaamasessa ruokatauolla ja Inarissa Näkkäläjärvellä tuliaisia ostellen. Ilta mökissä meni sitten rattoisasti saunoen, syöden, rupatellen ja kuppia tehden. Paikallinen yökerho houkutti vielä osan porukasta jatkoille. Reissu oli kotiin paluuta vaille tehty. Taas tuli tehdyksi reissu uusiin maisemiin mukavassa seurassa.

teksti: H. Koivisto
kuvat: H. Koivisto, M. Malkasilta ja M. Kokkonen

Panoraamakuva 390 järveltä
Lisää kuvia Ifjordin reissusta
Reittikartta Ifjordfjelletin patikasta
GPS-jälki Garminille Eastorjärveltä 390 järvelle