25 vuotta on kulunut siitä, kun Inarilla viimeksi kävimme. Silloin lähinnä veneilimme paikasta toiseen ja suoritimme lintulaskentoja, mutta muistan, että kalan tuloakin kokeilimme matalista lahdista heittelemällä. Silloin meillä oli kaksi 3-4 hevosvoiman perämoottoria ja kolme venettä, joissa koko seitsemän hengen porukka tavaroineen oli mukana. Kolmas vene oli hinauksessa ja lähinnä matkavarusteille.

Oli juhlareissun paikka. Järjestämisestä päätettiin vuosia sitten. Seitsemän n.15v pojan porukka sai kokea mieleen painuvan Lapin seikkailun, joka muistetaan ja josta vieläkin puhutaan. Porukka on kutistunut vuosien varrella pienemmäksi, mutta tämän ydinporukan kanssa olemme tehneet useita kesäisiä patikointeja/kalastusreissuja Käsivarren suuntaan, pohjois-Norjaan ja Ruotsiin.

Oli sunnuntai 21.7. Poikkeavasti ajoitimme lähdön puolille päivin, eli näin laskien olisimme puolenyön jälkeen Inarin Nellimissä, jossa meille oli varattu Sallinmaja ja avaimen paikkakin oli tiedossa. Inarijärven kalastusluvat olimme ostaneet netistä Villi-Pohjola-sivuilta, viikon lupa on 35 euroa.

Matkalla poikkesimme Oulun Zeppeliniin ostamaan alkuviikon eväät. Nellimissä kun ei ole kauppoja. Saavuimme Nellimiin puolen yön jälkeen ja asetuimme taloksi. Otimme tuliaishömpsyt ja panimme maate.

Aamulla etsimme Nellimin satamasta varaamaamme uisteluvenettä, joka löytyikin helposti. Otimme uisteluvälineet ja eväät mukaan tarkoituksenamme viettää järvellä koko päivä. Vuokraisännältä saimme kylmäboksin pohjalle kerroksen jäitä. On tosi hyvä paikka kalojen ja juomien pitämiseen. Tuuli kävi pohjoisesta, 15 astetta oli lämmintä, viileää siis oli, eli päälle piti ottaa tuulen pitävää.

Vene oli hyvin varusteltu uisteluvene Buster RS 50 hv 2005 vuosimallin Hondan koneella, vapatelineillä, kahdella takilalla, plotteri Inarijärven kartoilla ja 3D-kaiulla, vapoja meillä oli vedossa enimmillään yhdeksän. Veneen vuokra oli 100 euroa vuorokaudesta plus polttoainekulut. Polttoaineen sai tuoda itse, tai vuokraaja hoiti asian – hyvää palvelua sekin, kun Ivaloon on kuitenkin 40 km matka. Uistelukäytössä ja siirtymäajoihin kului keskimäärin 15 litraa päivässä.

Ajelimme alkuun varovasti Lusmanuoraa Satapetäjäselälle. Heti saimme potkurivirrasta 46-senttisen mitallisen taimenen. Violetin värinen tintti pelti sopi sen päivän säähän. Iltapäivällä poikkesimme Taplasaaren eteläreunaan tulille kahvitellen ja makkaraa paisten. Jatkoimme uistelua Satapetäjällä iltaan asti. Neljä alamittaista taimenta tuli veneeseen, jotka tietysti vapautimme.

Näkymä Satapetäjäsaaresta Satapetäjäselälle

Aamutoimien jälkeen ajelimme Kaikunuoraa pitkin kohti Kasariselkää. Edellisen päivän pilvinen sää oli muuttunut aurinkoiseksi, ja lämpötilakin alkoi nousta yli 20 asteen. Uistelimme Kasariselän eteläpäässä Vallenkarin suuntaan, kun jarru ilmoitti jotain olevan kiinni. Harmaanieriähän siellä oli, valitettavasti vain 41-senttinen. Jatkoimme etelään poiketen Jääsaarten salmeen ja Jääsaaren autiotuvalle. Siellä fiilistelimme 25 vuotta sitten sattuneita tapahtumia makkaraa paistaen. Saaren yllä lenteli piekana. Rannassa oli tukkakoskelonaaras 11 poikasen kanssa. Rantaan oli rakennettu hyvä laituri ja sivummalla oli toinenkin isommille veneille. Niitä ei ollut 25 vuotta sitten. Jääsaarten salmessa palatessamme merilokki tuli ihmettelemään plaanareita ja seurasi meitä pitkään. Otin useita kuvia linnusta. Mitallisia kaloja ei sille päivälle tullut, alamittaiset päästimme pois. Sää oli ehkä liian hyvä uisteluun.

Uistelua Kasariselällä

Käytiin aamulla Ivalossa ruokatäydennyksellä. 80-luvulta tuttu ex-jämsäläinen, nykyjään paikallinen Mika tavattiin sovitusti S-Marketin kahvilassa. Tehtiin kalastusvälinetäydennykset Suutari-Seposta ja kävimme syömässä. Otimme vielä jerrykannullisen bensaa veneeseen. Palasimme Nellimiin.

Iltapäivällä Satapetäjäselkä ei tuottanut mainittavaa. Keli oli edelleen liian aurinkoinen ja lämmin. Poikkesimme Satapetäjäsaarelle tauolle ja makkaratulille. Pari tunturikihua lenteli selällä. Oli oikein lomailijan sää.

Tauko Kärppäsaarten autiotuvalla

Oli viimeinen veneen vuokrauspäivä. Ajelimme Kaikunuoraa takaisin Kasarille. Vaikka sää oli edelleen aurinkoinen, jotain kuitenkin oli muuttunut, kun 1,8 kiloinen ja 58-senttinen taimen tarttui Vieppisaarten länsireunan luodoilta. Teimme koukun samoille kulmille, mutta ei tullut lisää tärppejä.

Jatkoimme uistelua pohjoiseen Vallenkaria kohti ja edelleen itään Hirvinuoran kautta Sammakkoselälle. Tulimme Kärppäsaarten tuvalle, jossa 25 vuotta sitten vietimme juhannusta. Keitimme kahvit, paistoimme makkaraa ja otimme tietysti valokuvia. Jutustelimme espoolalaisten veneilijöiden kanssa tulilla.

Jatkoimme uistelua ensin läheinen Päänpyörittäjäsaari kiertäen ja siitä etelään Sammakkoselän länsireunaa seuraten. Kaksi mustavikloa kierteli veneemme yllä. Merimetso lensi etelän suuntaan. Taimenen lisäksi veneeseen asti tuli yksi rautu ja viisi alamittaista taimenta.

13 tuntia uisteltiin sinä päivänä. Saavuimme Nellimiin n. 23.00. Loppuilta saunottiin lämpimässä kesäillassa ja otettiin kuppia.

Kärppäsaarten autiotuvalla vietettiin juhannusta 25 vuotta sitten

Tammukkapuro Tsarmitunturin erämaassa

Aamupäivän olimme varanneet Kessin erämaahan tutustumiseen ja iltapäivän Tsarmitunturin suunnalla pikkujärviä ja puroja lipottamalla läpikäyden.

Kessi on osa Vätsärin suurta erämaa-aluetta, joka sijaitsee Inarijärven ja valtakunnan rajan välissä. Alueella on suoritettu hakkuita, mutta on yleisilmeeltään todellinen erämaa, karua männikköä, jota suot ja järvet rikkovat. Alueelle pääsee Nellimin suunnasta Paatsjoen sillan kautta. Sillan jälkeen tie muuttuu metsäautotieksi. Sitä pitkin pääsee reilut 10 km erämaahan. Tie on varsin hyväkuntoinen. Tien varrelta löytyy opastetaulu patikoiville.

Iltapäivällä lähdimme tutustumaan Tsarmitunturien suuntaan Kontosjärven metäautotietä ajaen. Alkumatkasta tie on kivikkoinen, mutta kiviä väistellen jotenkin ajettava. Pysähdyimme aina, kun vastaan tuli puro tai sopivia heittopaikkoja tarjoava järvi. Yksi tammukka ja pieni hauki tulivat niistä saaliiksi. Kuukkeleita nähtiin useita.

Tietä pitkin pääsee kiertämään takaisin Nellimin tielle ja kun tien kunto loppumatkasta parani, ajoimme sitä kautta majapaikkaamme.

Iltapalaksi söimme graavitaimenta. Toisen fileen savustimme katoksessa tulilla. Loppuilta meni taas rentoutuen ja kuppia tehden.

Oli paluupäivä. Aamupäivällä siivottiin mökki ja lähdettiin takaisin etelään. Poikettiin läheisellä Nellimin porotilalla, josta ostettiin tuomisiksi pakastettua poronlihaa. Ivalossa kävimme vielä Näkkäläjärven lahjatavaratalossa matkamuistot hankkimassa. Jämsään tultiin klo 0.40.

teksti ja kuvat: H. Koivisto

Lisää kuvia uistelusta