H.D. Oorzhakin kirjoittamassa artikkelissa kuvatut liikuntaleikit ovat tuttuja myös suomalaisessa leikkiperinteessä. Kuten Oorzhakin artikkelista voi huomata, on oma tuvalainen kulttuuritausta luonnollisesti antanut vaikutteita liikuntaleikkeihin.

H. D. Oorzhak
dosentti, liikuntatieteet
Tuvan tasavallan opettajakorkeakoulu
Kyzylin kaupunki

Vanhoja perinteisiä liikuntaleikkejä Tuvan tasavallasta

Kuva. Lapsia Kyzylin urheilupuistossa

Tuva sijaitsee Aasian mantereen keskipisteessä, Mongolian rajalla. Sen pinta-ala on alle prosentti Venäjän federation pinta-alasta. Tuvan alueelle kuitenkin mahtuisivat Euroopan valtioista esimerkiksi Tanska, Hollanti, Belgia ja Sveitsi.

Erilaiset liikuntamuodot ovat olennainen osa tuvalaisten kulttuuriperinnettä. Historiallisesti tarkasteltuna liikuntaleikit -osana tuvalaisten liikuntakulttuuria- ovat olleet koko kasvatus-, virkistys- ja sivistysprosessin perustana. Tuvalaiset ovat aina ymmärtäneet liikuntaleikkien merkityksen sekä lapsen fyysisten ominaisuuksien että persoonallisuuden piirteiden kehitykselle. Tuvalaisten mielestä lapsen on leikin avulla mahdollista sekä toteuttaa liikuntatarpeitansa, käyttää luovaa energiaansa, ja kehittää fyysistä ja älyllistä potentiaaliansa. Samoin hän voi leikin avulla tyydyttää sosiaaliset tarpeensa suhteessa ikätovereihinsa ja myöskin tutustua ympäristöön.

Kansallisten liikuntaleikkien avulla lapsessa kasvatettiin kunnioitusta työntekoon, tuettiin lapsen pyrkimystä fyysiseen täydellisyyteen ja muovattiin hänen psyykkistä kestävyyttään. Mainituista syistä tuvalaiset liikuntaleikkit soveltuvat hyvin päiväkodeissa ja kouluissa annettavaan liikuntakasvatukseen.

Liikuntaleikkien peruselementteinä ovat juoksu, hypyt, vartalon kääntämiset ja taivutukset, jalkojen ja käsien heilutukset sekä muut liikkeet. Ohessa on kuvattu muutamia perinteisiä liikuntaleikkejä, joita voitaneen soveltaen käyttää liikuntatunneilla kouluissa ja päiväkodeissa myös Suomen oloissa.

SOGUR AZA (Sokea Piru)

Tämä leikki vaatii ketteryyttä, kykyä muuttaa hyvin nopeasti liikkeiden suuntaa, nopeutta liikkeissä ja nopeaa harkintakykyä sekä suunnistuskykyä. Tätä leikkiä on mahdollista käyttää lasten liikuntatoiminnan aktivointiin vuodenajasta riippumatta.
Leikille on ominaista, että siihen voivat osallistua eri ikäiset tytöt ja pojat. Mitä enemmän eri- ikäistä lapsia leikissä on mukana, sitä emotionaalisemmin se sujuu.

Leikin kuvaus:

Ennen leikkiä valitaan arpomalla tai valitsemalla Piru ja Äiti. Kaikki muut leikin osallistujat ovat Äidin Lapsia. He kaikki asettuvat jonoon, peräkkäin, pitäen kiinni edessä seisovaa vyötarosta. Jonon edessä seisoo Äiti, jonka tehtävänä on lastensa puolustaminen Pirun hyökkäyksiä vastaan. Pirun tehtävä on saada pelajat jonosta yksitellen irti (saada kiinni, koskettaa) jonon hännästä alkaen.

Ensin Piru lähestyy äitiä, ja leikki alkaa heidän välisestä keskustelusta. Piru ja äiti vaihtavat kuvitellut piiput (Tuvassa matkalaiset tavatessaan polttavat piippua, vaihtaen keskenään sekä piippuja, että kuulumisia) ja sytyttävät kuvitellut piippunsa. Otettuaan piipun Pirulta, antaa äiti sen takanaan seisovalle pelaajalle. Pelaaja vastaa, että hän ei polta Pirun kanssa, vaan polttaa vain vanhempiensa tupakkaa. Kuultuaan vastauksen, Piru kysyy äidiltä:

- Mikä sinulla on takanasi?
- Se on minun Kegerzik (nahkapullo).
- Mikä on tämän Kegerzikin takana?
- Se on Kegerzikin varjo.
- Mitä on tämän Kegerzikin varjon takana?
- He ovat minun lapsiani
- Silloin minä syön heidät!
- Kokeile onnistutko!
Tämän jälkeen äiti asettuu puolustusasentoon (polvet koukistettuina, vartalo hiukan eteen taivutettuna, kädet sivuille levitettyinä). Silloin Piru alkaa hyökätä. Estääkseen Pirua saamasta kiinni (koskettamasta) jonon viimeisenä olevaa lasta, liikkuu äiti, kädet sivulle levitettyinä, nopeasti vaihtaen suuntaa vasemmalle tai oikealle. Koko äidin perässä oleva jono liikkuu hänen mukanaan, suojellen siten jonossa viimeisenä olevaa lasta. Samalla Piru yrittää eri liikkeiden avulla hämätä äitiä ja napata jonon viimeisen lapsen.

Leikin säännöt: Pelaajat, jotka irtoavat jonosta eivätkä pysty heti liittymään siihen, poistuvat pelista. Pirun nappaama (koskettama) pelaaja myös poistuu leikista. Leikki jatkuu siihen asti, kun Piru onnistuu saamaan kiinni kaikki pelaajat, alkaen jonon päästä. Jos pelaajia on paljon ja tilaa on riittävästi, heitä voidaan jakaa eri ryhmiin. Voidaan myöskin sopia siitä, että jos Piru saa kiinni 5-6 pelaajaa, hänestä tulee äiti, ja äiti asettuu jonon viimeiseksi, koska hän ei pystynyt puolustamaan lapsiaan. Pirua ei saa työntää käsin eikä kampata.

ASKANGYRLAAR (Ratsastus yhdellä jalalla)

Leikki kehittää jalkojen voimaa, kestävyyttä ja ketteryyttä. Siinä kehittyvät hyvin myös jalkojen eri lihakset. Leikki vaatii myös liikkeiden koordinointikykyä, tahdonvoimaa ja kestävyyttä.

Leikin kuvaus:

Tähän leikkiin osallistuvat mielellään kaikki lapset kaikkina vuodenaikoina: kesällä - leikkikentällä, puistossa, asfaltilla jne, talvella - liikuntasalissa ja lumisella kentällä. Pelajien lukumäärä on rajoittamaton. Hypättävän matkan pituudesta päättää opettaja tai ohjaaja. Jos lapset pelaavat omatoimisesti, he sopivat etukäteen matkan pituudesta. Lähtö- ja tulopisteet merkitään linjoina. Voidaan lähtö- ja tulopisteet merkitä samana linjana, mutta silloin pitää myös merkitä linjalla, pallolla jne. kääntämiskohdat.

Tuomarin (opettaja tai joku pelaajista) antaman merkin jälkeen lasten pitää hypätä matka yhdellä jalalla. Toivottavaa, että sama etäisyys hypätään ensin yhdellä, sitten toisella jalalla niin, että molempien jalkojen lihakset kehittyisivät.

Ennen lähtöä ei saa astua lähtölinjan ylitse. Matkan aikana ei saa vaihtaa jalkaa (ennen lähtöä päätetään, millä jalalla hypätään). Ilmaan nostetun jalan ei saa koskettaa maata. Nopein tulopisteelle tullut pelaaja on voittaja (ensimmäinen, toinen ja kolmas sija).

ARZYYL KAKCHYR (Liinahippa)

Kuva. Lapsia päiväkodin pihalla Kyzylissä

Perusvälineenä on liina. Se sidotaan siten, että muodostuu solmu, josta roikkuu liinan nurkka. Leikin johtopelaaja pitää liinaa kiinni tästä kulmasta. Hänen tavoitteenaan on saada kiinni juokseva pelaaja ja koskettaa häntä liinalla.

Leikin kuvaus:

Pelaajat asettuvat ympyrään niin, että heidän välissään on tilaa yhdelle pelaajalle. Valitaan leikin johtopelaaja. Hän jää liinansa kanssa ympärän ulkopuolelle. Opettajan tai ohjaajan merkin jälkeen johtopelaaja alkaa kiertää ympyrää kunnes mahdollisimman huomaamattomasti pudottaa liinansa jonkun pelaajan selän taakse. Jokaisen pelaajan on oltava tarkkana ja seurattava, että johtopelaaja ei jätä liinaa hänen kohdalleen. Jos näin tapahtuu, pelaajan pitää nopeasti nostaa liina ja juosta johtopelaajan perään ja koskettaa häntä liinalla.

Jos tämä onnistuu, hänen pitää heti pudottaa liina maahan ja juosta toiseen suuntaan. Se pelaaja, jota koskettiin liinalla nostaa sen ja juoksee ensimmäisen pelaajan perään. Karkuun juokseva voi piiloutua jonkun ympyrässä seisovan selän taakse. Tämä pelaaja puolestaan joutuu juoksemaan karkuun. Jos pelaajia on paljon, voidaan muodostaa kaksi ja kolme ympyrää ja valita enemmän leikin johtopelaajia.

Leikissä pitää juosta vain ympyrän kehää pitkin. Ympyrän poikki ei saa juosta. Kosketuksen aikana ei saa pudottaa liinaa, vaan se pudotetaan vasta kosketuksen jälkeen. Liinan ulkonevan kulman pituus ei saa olla enempää kuin 20 cm.

Takaisin Tuvan kotisivulle